Sappee
Tervehdys Sappeesta!
Sappeen kylä sijaitsee Hauhon pitäjässä Hämeenlinnassa, kaupungin koilliskulmassa Pirkanmaan ja Pälkäneen rajanaapurina. Sappeen naapurikyliä ovat Mustila, Vihavuosi ja Puutikkala. Kylää halkoo Luopioistentie, jota pitkin kesäasukkaita saapuu viikonloppuisin viettämään vapaa-aikaa kauniin Sappeen runsaisiin järvimaisemiin. Sappeen kylän keskustassa, Vihavuoden tienristeyksessä, sijaitsee Suomen yhden hetken väestöllistä keskipistettä osoittanut Weberin paasi. Väestöllinen keskipiste on siirtynyt, mutta kaukana se ei ole vieläkään, siirtynyt vain hieman ”Eteläisemmäksi”.
Sappeen on varsin nykyaikainen maaseutukylä, mistä palvelut ovat kuitenkin siirtyneet suurempiin keskuksiin. Vakituinen asutus on hajallaan laajan kylän alueella. Sappee on matkojen takana, mutta tiet ovat melko hyvässä kunnossa omalla autolla ajamiseksi. Vanhuksia ja autottomia kyläläisiä palvelee tällä hetkellä kaksi kertaa viikossa kulkeva asioimisbussi, minkä kyydissä pääsee Hauhon kirkonkylälle tai Tuuloseen. Vihavuodessa Piippu terassikahvila tarjoaa kesäkuukausina kahvilapalveluita.
Kylän historiaa
Sappeen kylällä oli maaseutukyläksi laaja väestöpohja, jossa sulautuivat yhtenäiseksi kyläksi niin maatalousväestö kuin Vihavuoden sahan työväki ja Karjalasta evakkoon tulleet uudet kyläläiset. Suurimmalle osalle kylän perheistä elanto saatiin maanviljelystä ja metsätöistä samalla kun Vihavuoden saha työllisti aikoinaan satoja lähialueen asukkaita. Kirmulan talossa oli Kestikievari, jossa matkalaiset saivat yöpyä ja ruokailla. Alastalossa oli sen ajan mittapuun mukaan suuri navetta, missä oli paljon lehmiä ja tila toimi koulutustilana.
Kylällä oli kolme veneveistämöä, jonka lisäksi Talvilahdessa tehtiin proomuja sahan tuottamien lautojen, lankkujen ja halkojen kuljetusta varten. Taloissa oli paljon lapsia ja siksi myös koululaisia oli paljon. Sappeessa oli oma koulu 80-luvun alkupuolelle asti, jota kävivät naapurikylienkin lapset – parhaimmillaan koulun oppilasluku oli yli 70 oppilasta. Sappeen kylällä oli myös posti ja kauppa. Kylän yhteisenä kokoontumispaikkana toimi vuosikymmeniä sitten Työväentalo, joka siirrettiin Valkeakoskelle kotiseutumuseoon.
Kylän toimintaa
Kylän alueella on paljon järviä ja siksi myös paljon rantaviivaa lukuisine vapaa-ajan asuntoineen. Vakituisia asukkaita Sappeessa on alle sata, mutta henkilömäärä kasvaa reilusti viikonloppuisin ja loma-aikoina vapaa-ajan asukkaiden saapuessa vapaa-ajan asunnoilleen. Kylän vakituisten asukkaiden ansainta liittyy maa- ja metsätalouteen, hevostalouteen sekä muutamiin muihin ammattialoihin ja -taitoihin.
Metsästysseura Sappeen Eräveikot ry on reilun 60 vuoden ajan koonnut hyvän joukon väkeä yhteisölliseen toimintaan, erityisesti hirvestysaikaan. Reilu parikymmentä vuotta sitten metsästysseura ryhtyi rakentamaan Leader-rahoituksella kotaa yhteiseksi kokoontumistilaksi aiemmin jo 60-luvulla rakennetun metsästysmajan tontille. Rakentamishankkeen yhteydessä perustettiin metsästysseuran yhteyteen yhdeksi sen toimikunnista kylätoimikunta, jonka jäsenyys ei vaadi metsästysseuran jäsenyyttä. Kodasta tuli loppujen lopuksi hyvin iso kokoontumis- ja juhlatila, jossa mm. kylätoimikunta järjestää tilaisuuksia ja jota metsästysseura vuokraa kaikille halukkaille. Kylätoimikunnan järjestämiä tapahtumia on sekä kesä- että talviaikaan ja niistä ilmoitetaan kylän ilmoitustauluilla tai sähköisesti Sappeen Juhlakota | Facebook. Muita alueen aktiivisia toimijoita ovat Sappeen Diakoniapiiri, Piippu terassikahvila ja Vihavuosi-yhdistys ry.
Vihavuoden koski on merkittävä luontokohde ja se on nykyisin laajasti tunnettu virkistyskalastus-mahdollisuudestaan. Myös Vähäniemen virkistysalue ja siellä oleva lintutorni sekä Vihavuodessa sijaitsevat Sahamuseo ja Myllymuseo ovat alueen nähtävyyksiä. Sappeen kaunis ja monipuolinen maaseutumaisema, järvet ympäristöineen ja uimamahdollisuuksineen, vaihtelevat ulkoilumaastot tai talviset hiihtoladut luovat mieleenpainuvia kokemuksia.